Sivut

8.7.2017

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy



Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ehkä tärkeintä on ymmärtää että kyse ei ole vain yhdestä asiasta. Keskusteltaessa sydän- ja verisuonitaudeista keskustelu kääntyy yleensä ensimmäisenä kolesteroliin ja rasvoihin. Vaikka nämä ovatkin olennaisia asioita taudin ehkäisyssä, ne eivät kuitenkaan ole koko kuva. Sydän- ja verisuonitaudin kehittyminen on monimutkainen prosessi, jossa eri muuttujat ovat kyydissä. Jälleen kerran parasta hoitoa on kokonaisvaltainen hoito.

Mitä sydän- ja verisuonitaudit ovat?


Sydän- ja verisuonitaudit voidaan jaotella seuraavanlaisesti:
  • Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimot vievät verta sydämeen: niiden ahtautuminen ja kovettuminen heikentää sydämen hapen saantia, jolloin sen toiminta häiriintyy.
  • Sydämen vajaatoiminta
Aiheuttajana usein sepelvaltimo- tai verenpainetauti.
  • Aivoverenkierron häiriö
Verisuonet ahtautuvat.

Entä sitten ateroskleroosi? Jokainen on kuullut sanan, mutta mitä se tosiasiassa tarkoittaa? Ateroskleroosi on yhtä kuin valtimoiden rasvoittuminen ja kovettuminen. Valtimot rasvoittuvat ja kovettuvat, mikä ahtauttaa suonia.

Kolesterolia kasaantuu varsinkin suuriin verisuoniin:
  • Sepelvaltimot ==> säteilyä rintakipuna esimerkiksi liikkuessa
  • Kaulavaltimot vievät verta aivoille ==> ahtautuminen voi saada aikaan muistihäiriöitä
  • Reisivaltimoiden ahtautuminen voi aiheuttaa katkokävelyä. Erityisesti täällä Kallio-Sörnäinen-akselilla ei ollenkaan harvinainen näky.
Infarktikin on tuttu sana mutta mitä se tarkoittaa? Infarkti tarkoittaa kuoliota. Suoni ahtautuu ja pahimmillaan tukkeutuu - tämä aiheuttaa hapenpuutetta. Hapenpuute johtaa kudoksen kuolemaan eli kuolioon. Sydäninfarkti on sepelvaltimon veritulppa kun taas aivoinfarkti on kaulavaltimon veritulppa. Infarkti voi tappaa.

Ateroskleroosi - mennään syvemmälle - mitä valtimoiden kovettumisessa tapahtuu


LDL ja HDL ovat lipoproteiineja, jotka kuljettavat kolesterolia veressä. Niitä molempia tarvitaan, mutta kuten yleensä, tasapaino on paras vaihtoehto eikä liika ole hyvästä. Jos LDL ja HDL on tasapainossa, kuljettaa HDL riittävästi kolesterolia pois maksaan. Ongelmia syntyy jos LDL on niskan päällä. Tällaisessa tilanteessa kovan rasvan vaihtaminen pehmeään rasvaan parantaa veren rasva-arvoja.

Usein puhutaan kovan rasvan terveysvaikutuksista sydänterveyteen. Kova rasva on kohtuudella ok, mutta kannattaa muistaa että kova rasva sulkee solujen LDL-reseptoreja. Lopputuloksena on että LDL-kolesterolin poistuminen verestä heikkenee. Tästä voi muodostua ongelma jos LDL on muutenkin niskan päällä.

Ateroskleroosi käy näin:
  1. LDL matkaa verisuonen seinämän sisätilaan, jonne osa takertuu: LDL voi hapettua, mikä vetää puoleensa syöjäsoluja. Seuraa tulehdustila.
  2. Syöjäsolut ahtavat itseensä hapettunutta LDL:ää: syntyy vaahtosolu.
  3. Vaahtosoluja kertyy suonen seinämän sisätilaan: syntyy rasvajuoste.
  4. Plakki on vuosien saatossa kehittyvä suonen seinämän kohouma. Vaahtosolut kuolevat, ympärille syntyy lihassolu-sidekudospeitto. Peittoon kertyy kalsiumia, jonka seurauksena verisuoni kovettuu.
  5. Kovettuma voi revetä ==> verihiutaleet ja hyytymistekijät pyrkii korjaamaan: seuraa verihyytymä, joka voi tukkia suonen. Kudos ei saa happea, joten se kuolee = infarkti eli kuolio.

Suonista isoon kuvaan


Kuulostaa pelottavalta, eikö? Jokainen haluaa varmasti välttää antamasta verisuonilleen moisen kohtalon. Suonien kuuluu olla jouheita ja kimmoisia, ei jäykkiä kuin rautaputket. Kolesteroli ja kova rasva ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, siitä ei pääse mihinkään. Ne eivät kuitenkaan ole ainuita asioita joita hoidossa tulee ottaa huomioon. Me haluamme tietysti vaikuttaa seuraaviin tekijöihin:
  • LDL: erityisesti LDL:n hapettuminen
  • HDL
  • Triglyseridit
  • Tulehdus
  • Verenpaine: paksuntaa verisuonia ja sydänlihasta
  • Hoitotasapainossa oleva diabetes

Ja näihinhän vaikutetaan seuraavilla jutuilla:

  • Ruokavalio
  • Liikunta
  • Normaalipaino
  • Tupakoimattomuus

Tuossa on neljä toinen toistaan tärkeää tekijää - olisi hölmöä edes yrittää valita listalta tärkeintä asiaa. Samaan tyyliin kuulostaa ihan hölmöläisen hommalta ottaa tuosta yhtälöstä yksi tekijä - esimerkiksi se kolesteroli - ja typistää taudin ehkäisy tai hoito ainoastaan siihen. Kun sitä hoito ei todellakaan ole. Miksi hoitaa vain yhtä tekijää kun laittamalla paletti kuntoon saavutetaan parempi hoitotulos?

No yksi vastaus tähän on tietysti ihmisen laiskuus. On paljon helpompi napata päivässä pilleri tai pari, joka laskee veren kolesterolia tai painetta. Tai typistää keskustelu siihen että kumpaa kannattaa laittaa leivän päälle, voita vai margariinia. Olennaisia asioita toki, mutta jälleen kerran vain ja ainoastaan osa hoitoa. Kaikista paras ratkaisu olisi kuitenkin radikaali elintaparemontti, jossa fiksulla ruokavaliolla ja liikunnalla paino normalisoidaan. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen sekä alkoholinkäytön kohtuullistaminen.

Miksi LDL ja kova rasva ei aina ole yhteyksissä sydän- ja verisuonitauteihin?


Jos olet lukenut tarkasti, huomasit että niin taudin kehittymisessä kuin tautiin vaikuttavissa tekijöissäkin toistuu moneen otteeseen kaksi sanaa: tulehdus ja hapettuminen. Tämä on juuri sitä kokonaisvaltaista otetta taudin hoitoon: olennaista on tulehdus ja hapettuminen. Korkeat kolesteroliarvot omaava henkilöllä vähemmän riskitekijöitä jos muut elintavat ovat ok. Toki jos kolesteroliarvot ovat sairaalloisen korkeat, esim. 12, ongelmia syntyy joka tapauksessa, mutta jos puhutaan maltillisemmista tasoista, probleema on jos korkeaan LDL-arvoihin yhdistyy (kuten niin usein on):
  • Vyötärölihavuus
  • Tupakointi
  • Vähäinen fyysinen aktiivisuus
  • Runsas istuminen ja television katselu
  • Runsas valkoisen viljan ja sokerin syöminen
  • Vähäinen kuidunsaanti
  • Vähäinen tuoreiden kasvisten ja siten myös vitamiinien, kivennäisaineiden ja antioksidanttien saanti
  • Stressi, väsymys
  • Vähäinen uni
  • Runsas alkoholi

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ja hoito ei ole vain kolesterolia ja rasvasotaa. Se on myös normaalipainoa, liikuntaa, vapaa-ajan viettämistä muutenkin kuin telkun edessä, runsasta kuidunsaantia, riittävästi unta ja kohtuutta alkoholin kanssa. Elintavoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen että sydän voi hyvin. Ruokavalio on iso osa tätä pakettia – rasvojen laatu, hiilihydraattien laatu, kasvikset, marjat, hedelmät, maitotuotteet. Katse myös alkoholinkäyttöön sekä tupakointiin. Muista kuitenkin, että esim. kolesteroli ei ole ainoa tekijä tässä kuviossa – hommaa ei siis kannata laittaa pelkkien kolesterolilääkkeiden varaan vaan satsata elämään kokonaisuutena. Esimerkiksi rankka kuntosalitreeni on mitä parasta lääkettä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn! Jos olet sydänvaivainen, konsultoi aina hoitavaa lääkäriäsi liikunnan aloittamisesta.


LÄHTEET

Ravitsemustaito, 2016, Sanoma Pro Oy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti