Sivut

24.11.2016

Terveellisestä syömisestä on tullut julmetun vaikeaa



Annoin juuri haastattelun, jossa totesin että terveellisestä syömisestä on tehty pirun vaikeaa. Silloin kun olin 16-vuotias eli vuonna 2000 terveellistä ruokaa tarkoitti tavallinen kotiruoka. Epäterveellistä oli hampurilaiset, pizzat, karkki, valmisruoat jne. Terveellisesti syöminen tarkoitti syömistä kotona äidin tai mummin valmistamana: perunaa, lihaa, mukaan vähän porkkanaraastetta ja tomaattia, lasi maitoa tai piimää, jälkkäriksi banaani. Ongelmia tuli vasta siinä vaiheessa kun päivittäinen ruoka alkoi olemaan hampurilaisia ja muita edellä mainittuja. Ei tullut mieleenkään väittää että kotiruoka olisi epäterveellistä.

Nyt 16 vuotta myöhemmin jengi tuntuu olevan aivan sekaisin syömistensä kanssa. Ihmiset syövät kaiken maailman roskaa (pikaruoka, valkoinen vehnä, sokeri, limut, alkoholi) ja sitten syyttävät ylipainostaan ja huonosta olostaan perusruokaa eli perunaa, pihviä, maitoa jne. On täysin totta että liiallinen syöminen mitä tahansa ruokaa aiheuttaa ongelmia mutta missä vaiheessa asiat kääntyivät aivan ylösalaisin? Missä vaiheessa tavallisesta kotiruoasta tuli lihottavaa ja epäterveellistä?

Ihmisten on usein vaikeaa katsoa itseään rehellisesti peiliin. Ruokavaliossa on kaiken maailman herkkuja ja sitten kuitenkin ajatellaan että syypää ylipainolle on ruisleipä tai peruna. Monen kohdalla kuvio menee niin että ensin syödään ruisleipää ja perunaa ihan normaalit määrät, ja sitten syödään jälkkäriä, juodaan mehuja ja viikonloppuna käydään viihteellä ja sitten kun mietitään että mikä siinä ruokavaliossa lihottaa, päätellään että se on varmasti ne neljä palaa ruisleipää. Sama juttu lisäainekammon kanssa. Ihminen, joka nauttii viikonloppuna monta annosta alkoholia ja istuu päivässä 8 tuntia ei uskalla syödä aspartaamilla makeutettua jogurttia koska saa siitä syövän. Tässä logiikassa ei ole yhtään mitään järkeä. Monelta tuntuu unohtuvan terveellisten elintapojen perusjutut.

Yksi syy on varmasti edellä mainittu peiliin katsomisen vaikeus eli se että on niin paljon helpompaa etsiä ruokavalion pahiksia niistä mitättömistä pikkujutuista kuin oikeasti muuttaa omaa elämäänsä radikaalisti parempaan suuntaan. Toinen syy on se että pillereitä, superfoodeja ym. markkinoivat käyttävät tätä hyväkseen: ei tarvitse kauheasti netissä googlettaa kun löytää miljoona syytä sille miksi tavallinen kotiruoka on roskaa, myrkkyä, lihottavaa, täynnä insuliinia nostavia hiilareita, lisäaineita jne. Harva tuntuu tajuavan että samalla kun haukutaan suomalaisia perinneruokia kuten ruisleipä, peruna, rypsiöljy, tarjotaan ratkaisuksi omia, sponsorin tai yhteistyökumppanin tuotteita. Luomu eli luonnonmukaisesti viljelty ruoka on hyvä idea, mutta ollakseen terveellistä ruoan ei missään nimessä tarvitse olla luomua.

Vieläkin hassummaksi tämän kaiken tekee se että ruisleipä ja rypsiöljy ovat molemmat tutkitusti terveellisiä elintarvikkeita. Rypsiöljy vähentää kolesterolin hapettumista voihin verrattuna ja jokainen päivässä nautittu 28 gramman täysvilja-annos on yhteydessä 5 % pienempään kokonaiskuolleisuuteen ja 9 % pienempään sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

6.11.2016

Onko maitotuotteissa mitään terveydelle tärkeitä ravintoaineita?



Koska kuulen jatkuvasti väitteen, ettei maitotuotteista saa mitään terveydelle välttämättömiä ravintoaineita, haluan kirjoittaa lyhyn tiivistelmän siitä mitä ravintoaineita maidosta saa. Näitä ovat:

Desissä maitoa on 120 mg luustolle elintärkeää kalsiumia, mikä on 15 % päivän tarpeesta.

Desi maitoa tai maitorahkaa sisältää 10 % päivän jodin saantisuosituksesta, kun tarve on 150 µg. Jodia tarvitaan kilpirauhasen toimintaan.

Yksi desi maitoa sisältää seleeniä noin 3 µg eli 5-6 % tarpeesta. Yhdestä 3 dl:n lasista maitoa saa 15 % seleenin tarpeesta. Liian vähäinen seleeninsaanti ruoasta voi altistaa syövälle.

Yksi kolmen desin lasi maitoa sisältää 60 % päivän B12-vitamiinin tarpeesta.

Riboflaviinin tarve on noin 1,5 mg, ja maitodesissä sitä on 0,2 mg. Puoli litraa maitoa antaa lähes 100 % yli 30-vuotiaan naisen riboflaviinin tarpeesta.

Olen kirjoittanut maidosta myös perusteellisemman jutun, ja voit lukea sen täältä.

Maidon natrium-kalium-suhde

Kuulin taannoin väitteen, että maito turvottaa siksi että sen natrium-kalium-suhde on niin huono. Natriumia on niin ylenmäärin kaliumiin verrattuna että kroppa ei pidä tästä.



Yhdessä desissä maitoa on kaliumia 160 mg, natriumia 44 mg ja suolaa 112 mg. Kaliumia on neljä kertaa enemmän kuin natriumia. Myös natriumkloridiin eli suolaan verrattuna kaliumia on melkein 1,5-kertaa enemmän.

En tiedä mihin moinen väite siis perustuu mutta tsekkaamalla maidon ravintosisällön voidaan todeta ettei se pidä alkuunkaan paikkaansa.